Päiväkirja

Mentiin Vantaalle Susun ja leksan luo grillaamaan. He ovat Jenskan kummit. Myös Sanna ja Tero on Jenskan kummeja. Tapasimme myös Kenzo-koiran. Kenzo oli kummallinen nokkaeläin, sillä oli muovinen koppa naamassa. Se johtuu siitä, että Kenzo ei ole tottunut muihin koiriin. Me tultiin ihan hyvin juttuun puistossa, mutta sisällä sitten olimme eri kerroksissa. Arvatkaas mihin Jenska teki yllärit... Kummiensa sohvalle. Taisi hätä yllättää :) Me myös vähän karkailtiin pihalta tutkimusretkille ja kaikki komensivat meitä pysymään pihassa. Meillä on valikoiva kuulo.

Veljeni Manu Kemistä tuli Helsinkiin käymään ja tapasimme ensimmäistä kertaa sitten lähtöni kasvattajalta. Mami luuli, että tiedossa on jälleennäkemisen suurta riemua. Minä kyllä vähän ärisin Manulle ja se ihmetteli sitä ihan hiljaa. Manu on minua kilon painavampi ja paljon vaaleampi. Manu asuu maalla ja juoksentelee paljon pihalla. Manu tykkää paprikasta ja salaatista. Minä olen enemmän lihan ystävä. Menimme yhdessä koirapuistoon, mutta siellä oli paljon muitakin koiria. Emme siis ehtineet kunnolla tutustua uudestaan. Olisi ollut kiva olla siellä ihan kolmisin Manun ja Jenskasen kanssa. Jenska muuten aina kiljuu koirapuistossa jos joku muu koira tulee hänen lähelle.

Voi mikä ihana loma. Nautin niin helteestä ja merestä kun purjehdimme Turussa. Pötköttelin kannella ja välillä rähistiin Jenskan kanssa. Tosin vähemmän kuin normaalisti. Olin aika merikoira ja kävelin kannella veneen ollessa liikkeellä. Oli mahtavaa juoksennella saaressa ja haistella uusia tuoksuja. Jenskakin oli niin iloinen, että teki sydämenmuotoiset kaksut. En viitsinyt laittaa kuvaa niistä tänne, vaikka soma kasa se olikin.

Jens on saanut lisää koordinaatiokykyä ja kulki aika ketterästi kalliolla. Enää ei tarvitse joka hetki miettiä putoaako se johonkin. Kuvassa olen papan sylissä katsomassa horisonttiin. Iltaisin katseltiin auringon laskua ja herkuteltiin. Saaressa oli kyykäärmeitä, joita piti varoa. Purjehtiminen on minusta vähän kivempaa kuin moottoriveneily, koska mennään hiljempaa. Ehdin katsella maisempia kunnolla. Mutta on meidän oma venekin ihan kiva silloin kun ollaan paikoillaan tai mennään hiljaa. Lisää kuvia reissusta löytyy galleriasta.

Menimme kylään Kian ja Janeten luokse. Sinne tuli chihu tyttö Ninni. Olipa aika nätti tyttö, mutta se pelkäsi meitä. Se vaan istui sylissä ja kun koitin hurmata sitä kieriskelemällä Ninni haukkui ja ärisi minulle. Ninni on vasta nuori, mutta kelpo vaimoehdokas. Maminkin mielestä olisimme hyvä pari. Jens ei vielä tajua tyttöjen päälle. Se vaan hyppelehtii ja haukkuu. Ninni on pikkuruinen verrattuna meihin kuten kuvasta näkyy. Aika söpöläinen... Taidan pyytää treffeille kun Ninni vähän kasvaa!

Iso-mami ja pappa ostivat meille pelipaidat. Nyt on meneillään jalkapallon MM-kisat. Minä sain Espanjan paidan, koska olen sieltä kotoisin. Italian pelipaitaa ei löytynyt sopivaa kokoa, joten Jens sai Brasilian. Kokeilimme heti painiottelua ja Brasilia oli ensin vahvoilla. Välillä kuitenkin Espanja pääsi niskan päälle. Teniikka vastaan voima. Jenskalla on massaa, jolla se yrittää jyrätä minua. Välillä Jens ottaa spurtin ja juoksee täysillä minua päin. Jens on saanut uuden lempinimen Jyrä.

Olimme juhannuksena maalla ja minä luikahdin pari kertaa aidan ali tutkimusmatkalle. Kerran otin Jenskan mukaan ja mami huusi meille lujaa "EI". Jähmetyimme tielle ja mami juoksi perässä. Jens ajatteli hieman harhauttaa ja putosi ojaan. Ojassa ei ollut vettä, mutta sähläri veljeni oli vähän ihmeissään kun tuli äkkipudotus. Mami on ylihuolehtivainen ja vahtii meitä koko ajan. Se pelkää, että yritämme syödä ampiaisia. Niin Jens yrittääkin.

Jens oppi "TÄNNE" komennon, minä taas en jaksa paljon totella. Menen minne lystää jos siltä tuntuu. Jens hyppäsi myös ensimmäistä kertaa sohvalle ja korvakin alkoi pysymään pystyssä. Siitä on tulossa iso poika. Minusta on kyllä kiva, että on veli. Kunhan ei yritä viedä minulta herruutta!

 Seuraava 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Edellinen